ESPOON YHTEISTYÖSTÄ JA KIRJASTOISTA

Yhden suuren puolueen Espoossa muiden puolueiden valtuustoryhmät yrittävät eri keinoin vaikuttaa päätöksentekoon. Huonoimmaksi ratkaisuksi on osoittautunut neuvotteluista lähteminen ja luovuttaminen. Näin tapahtui taas parille ryhmälle viime syksynä talousarvion 2021 ja Taloudellisesti kestävä Espoo 2021 - 2025 -ohjelman yhteydessä. Yhdenkään ryhmän koko ja painoarvo eivät kuitenkaan näin lisäänny vaan heikkenevät ja näkyvät ikävästi mediassa syyttely- ja meidän puolue ei ole mukana "säästöissä" -korttien pelin politiikkana, populistisena politikointina kuntavaalien alla. Onneksi kuitenkin esimerkiksi lautakunnissa yhteistyön voima samaan aikaan on tuloksellista ja kaikkien ryhmien näkemykset huomioon ottavaa.

Koska kirjastot ovat taas keskusteluttaneet, muistutan, että Kivenlahden ja Soukan kirjastot pelastettiin kulttuurilautakunnassa 14.4.2010 esityksestäni pienten ryhmien yhteistyöäänin 7 - 6.

Espoon kirjastopalveluja pitää edelleen kehittää kaikille asukkaille yhdenvertaisesti. Aluekirjastojen lisäksi tärkeitä ovat erityisesti lapsien, nuorten ja ikäihmisten sivistyskeitaat, sivukirjastot. Järkevintä ja taloudellisinta niitä on tulevaisuudessa rakentaa koulujen yhteyteen, hyvä esimerkki on Saunalahden kirjasto.

Espoon kaupunginkirjasto on Suomen suurimpia yleisiä kirjastoja. Ja Espoonlahden aluekirjasto avautuu Lippulaivassa keväällä 2022.

KAPITALISMI KURIIN - HYVINVOINTI KUNNIAAN

Maailmantalous elpyy edelleen, ja Euroopan keskuspankki on tukenut toimillaan erityisesti euroalueen talouskasvua. Kaikki palkansaajat, eläkeläiset ja varsinkaan työttömät eivät ole saaneet nauttia kasvusta, vaan Suomenkin hallitus on suunnannut sen pääosin rikkaimmille. Kansa on jakautumassa kahtia, luokkayhteiskunnan paluu ainakin vaanii nurkan takana.

Toimeentuloleikkaukset ovat kohdistuneet jo ennestään huonoimmassa asemassa oleviin. Nyt vielä maamme hallitus mukamas lisää työllisyyttä heikentämällä yksipuolisesti irtisanomissuojaa. Tämä on vähintään kummallinen toimenpide oikeusvaltiossa ja sopimusyhteiskunnassa, jossa jo nyt asiallinen irtisanominen on kunnossa. Onko hallitus Unkarin ja Puolan tiellä?

Suomen kunnatkin peesaavat kuin käskystä hallituksen politiikkaa, vaikkei se olisikaan viisasta. Kotikuntani Espoon oikeiston voimin tehdyt poliittiset päätökset pakottavat mm. sivistystoimen jo eduskunnankin järjettömiksi toteamiin koulutusleikkauksiin. Tulevaisuutta nakertaa myös päätös lainanotosta. Sen sijaan rahastot ja niiden tuotto on kuin kaduilla pulleana tepasteleva pyhä lehmä, ja kuntaveroprosentti on Suomen pienimpiä.

Ja Suomen hallitus kompuroi itseään nopeammin eteenpäin. Kummalliselta kuulostaa myös väite, että kallis, byrokraattinen ja valtapoliittinen bisnes- ja maakuntavetoinen sote-uudistus pelastaisi osaltaan Suomen luottoluokituksen. Huono sote vain soten vuoksi on järjetön tavoite.

Nyt tarvitaan maailmanlaajuinen Kapitalismi kuriin -liike, mutta ihmiskasvoinen talous vaatii myös osaamista. Se ei voi olla vastuutonta populistista soopaa tai jatkuvasti lisääntyvää itsekästä tullinokittelua ja kauppasotaa. Vain yhdessä työtä tehden me selviämme - käyttäen järkeä, empatiaa ja viisautta.

Sivistys, terveys ja työ ovat perusturva

Jokaisen kuntalaisen perusoikeudet ovat sivistys, terveys ja työ, mutta niiden saavuttamiseksi ihmisellä on myös velvollisuuksia. Ristiriita on, että joskus ihminen jää ilman näitä oikeuksia, vaikka hän täyttäisikin velvollisuutensa. Espoossakin tämän "ilman omaa syytä" -kohtalon poistaminen on kuntapäättäjien suurin haaste.

Hyvä varhaiskasvatus, opetus, koulutus ja sivistys mm. kirjastoineen yhdessä monipuolisen kulttuurielämän kanssa ovat varsinkin pitkällä aikavälillä Suomen kuntien tuottavinta ja viisainta toimintaa. Tehdään sivistys-Espoosta lopullisesti tulevaisuutemme brändi.

Espoolla pitää olla asukasmääränsä mukaiset, laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut mahdollisen (aikaisintaan 2019) bisnessoten ja maakuntabyrokratian jälkeenkin. Lähes kaikki asiantuntijalausunnot ovat paljastaneet hallituksen sote-suunnitelmasta paljon puutteita, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutus puuttuu siitä kokonaan.

Osaamiseen ja yrittämiseen perustuva työ tekee hyvinvoinnin todelliseksi ja takaa Espooseenkin hyvän talouden, joka ei perustu ahneuteen ja itsekkyyteen, ja töiden tekijät ovat palkkansa ansainneet.

VARJOJEN MAASTA ONNEN MAATA KOHTI: kommentteja presidentille ja kansalaisille

Maailmankaikkeus on yhteinen ja jakamaton. Ihmisen täytyy ottaa tämä huomioon kaikessa toiminnassaan, vaikka Suomi olisikin kaikkein rakkain ja paras. Presidentti Niinistön mukaan satavuotiaan Suomen tärkeitä sanomia on: "Sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin." Hänen uudenvuodenpuheensa sisältää mielestäni kolme osallisuutta korostavaa isoa asiaa: Varjojen maa, Tosiasioiden tunnustaminen (Urho Kekkonen) ja "Tarttis tehrä jotain" (Mauno Koivisto).


VARJOJEN MAA

Varjojen maassa, siis kosmoksessa, ei ole paratiisisaaria millään, määritelmällä, millekään joukolle, millään rajoilla. Vaikka hyvää onkin enemmän kuin pahaa, vihapuheet lisääntyvät, pahuus tulee näkyvämmäksi ja raaistuu. Käänteen Onnen maata kohti saamme aikaan vain rakkaudenteoilla ja vahvistamalla turvaa ja rauhaa.

Kirjallisuuden nobelitta jäänyt Leonard Cohen valottaa samaa asiaa vähän ennen kuolemaansa vieläkin hurjemmin ja suoremmin: A million candles burning/For the help that never came/You want it darker/We kill the flame.


TOSIASIOIDEN TUNNUSTAMINEN

Kaikkein köyhimpien ja kaikkein rikkaimpien määrä lisääntyy. Niinistö jatkaa: "Kaikki eivät juhli kanssamme. Ilotulitukset, juhlan humut, saati juhlapuheiden sanat; niistä on vaikea ilahtua, jos oma elämä on liian vaikeaa."

Vastakkainasettelun aika ei olekaan ohi. Hallitus manaa politiikallaan luokkayhteiskunnan paluuta. Nyt jo muinaisten mainoskampanjoiden populistiporvarista on tullut laaja-alainen ajattelija, hänessä on ainakin häivähdys työväenpresidenttiä. Ihmiset voivat ymmärtää toisiaan "silmästä silmään". Yhteistyö sujuu ilman teennäisiä ristiriitojen "aika on ohi" -ilmauksiakin.


"TARTTIS TEHRÄ JOTAIN"

Talouselämän, koulutuksen ja sivistyksen pohdinnan presidentti jätti hallitukselle, eduskunnalle ja muille asiantuntijoille, vaikka ihmisen suhde luontoon tähän arvomaailmaan kuuluukin samoin kuin suhden kieleen ja kulttuuriin.

Koska olen vain viraton ajattelija, minä voin antaa muutaman iskulauseen tyyppisen ja vähän suorasanaisemmankin ohjeen hallitukselle ja samalla muillekin:
Köyhien kyykyttäminen lopetettava.
Vastakkainasettelun lisääminen ja luokkayhteiskunnan paluu estettävä.
Koulutus ja sivistys kuntoon. Tässä asiassa kannattaa tutustua nobelistimme Bengt Holmströmin ajatuksiin. Sen sijaan osittain virheelliseltä vaikuttaa hänen palkkapoliittinen ajattelunsa, joka on samansuuntaista erään kuuluisan pakolaismonijohtajan kanssa.
Globaali näkökulma selkeämmin johtamaan kuntien, valtioiden sekä EU:n, YK:n ja muiden yhteenliittymien toimintaa ja politiikkaa.
Pienimpien veroprosenttien kuntien, esimerkiksi Espoon, näytettävä mallia muille ja pysäytettävä rikkaimpien ja köyhimpien toimeentuloerojen kasvu sekä vähennettävä köyhimpien määrää.

Soisin, että Arvoisa Tasavallan Presidentti Niinistö ja kansalaisetkin voisivat yhtyä joihinkin näistä ajatuksistani.

Olen puoluekokousedustajaehdokas (v. 2017)

Hannu Suntio: numero 28

”Olen Matinkylän demarien puheenjohtaja, Espoon kunnallisjärjestön hallituksen (ent. kunnallistoimikunnan) jäsen ja piirikokousedustaja. Olen toiminut sosialidemokraattien edustajana luottamustehtävissä aktiivisesti Espoossa vuodesta 2006 lähtien, mm. kulttuurilautakunnassa,ja jo sitä ennenkin kummassakin Tarja Halosen presidentinvaalikampanjassa Espoon valtuuskunnan jäsenenä.

Opettajien ammattiyhdistystoiminnassa olen ollut mukana 1984 – 2016 paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tehtävissä, mm. Opettaja-lehden toimitusneuvostossa ja Espoon kaikkien jukolaisten lakkopäällikkönä.

Ammatiltani olen peruskoulun opettaja (virkanimikkeenä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori). Olen työskennellyt Espoossa yhtäjaksoisesti ja vakituisesti 1984 – 2016. Erityisen arvokkaakksi olen kokenut yhdessä oppimisen erilaisten nuorten kanssa.”


Lisätietoja:

matinkyla.sdp.fi

https://www.facebook.com/hannu.suntio

https://www.facebook.com/hsuntio

https://twitter.com/suntio

hannusuntsasuntio.blogspot.fi

Vanhat kotisivut / historiaani:  www.hannusuntio.fi

Minun osuuskauppani HOK-Elanto

Liityin Elantoon muuttaessani v. 1974 asumaan Domus Academicaan opiskeltuani jo pari vuotta Helsingin yliopistossa. Meillä oli samassa korttelissa lämminhenkinen kivijalkakauppa, jonka myymäläpäällikkö oli empaattinen Anita. Hän huolehti meistä opiskelijoista suorastaan äidillisesti.

Nuoruusvuosistani muutos on ollut valtava: lähikaupat ja baarit ovat saaneet rinnalleen erikokoisia marketteja ja ravintoloita, yhä laajenevan verkkokaupan ja S-pankin - siis palvelut ovat laajentuneet, monipuolistuneet ja parantuneet.

Yhdistymisen myötä lapsuuteni kotikylän Ympyrästä ja Vallista on kasvanut HOK-Elanto, jonka tulos käytetään jäsenten hyväksi ja palveluiden kehittämiseen. "Kannamme vastuuta ympäristöstä, henkilökunnasta ja myös niistä olosuhteista, joissa eri puolilla maailmaa valmistettavat tavarat on tuotettu." (Erkki Tuomioja)

Muita valtteja ovat mm. luomutuotteet, reilu kauppa, asioinnin esteettömyys ja monipuolinen tarjonta, mutta kaikkea voi myös parantaa, esim. lähiruuan saatavuutta, tuotteiden edullisuutta ja kaupan eettisyyttä. Erittäin tärkeää on ruuan ja muun hävikin vähentäminen mm. kierrätyksen ja hyväntekeväisyyden avulla.

Tässä vielä tärkeitä nykyaikaisen osuustoiminnan periaatteita ja painopisteitä:
- demokraattisuus, eettisyys ja solidaarisuus
- asiakasomistajien etujen valvonta
- henkilökunnan hyvinvointi
- tuotteiden laatu ja edullisuus
- liiketoiminnan monipuolisuus ja kannattavuus
- osuustoiminnan tarjoama todellinen ja vastuullinen vaihtoehto kvartaalitaloudelle
- bonus on hyvää populismia

IHAN UUSI INNOVAATIO:
Rakennetaan kauppa ja ravintola (baari) asuinalueen sydämeen vaikkapa rannalle yhdessä kivan harrastuksen kanssa.

Linkki HOK-Elannon vaalikoneeseen

Espoon maanalainen, klassinen ja kansainvälinen kaupunginteatteri

Espoo on perinteisesti uudistanut arkkitehtuuria sisäilmaongelmia pelkäämättä tyylejä sekoittamalla: Kirkko voi muistuttaa atomivoimalaa, urheiluhalli varastorakennusta, koulu kulttuuritaloa, ja monet betonibunkkerit käyvät varsinkin väliaikaisesti tarkoitukseen kuin tarkoitukseen.

Suomalaiset ovat perinteisesti teatterin ystäviä, ja espoolaisetkin ovat odottaneet omaa teatteritaloa jo vuosikymmeniä. Päättäjätkin ovat uudistaneet lupauksensa siitä yhtä kauan, ja viimeisin varma paikka sille on sijainnut Tapiolan "putoustalon" vieressä.

Espoon kaupungin tilakeskuksen johtama virkamiesvalmistelu on kuitenkin saanut viime hetkellä synergisen elämyksen: Teatteri täytyy sijoittaa kulttuurikeskuksen yhteyteen maanpäällisesti tilattomaan tilaan, siis maan alle vasta valmistuneen suuren ja mahtavan aution parkkitilan jatkoksi. Näin myös kauempaa tulevat näyttämötaiteen ystävät virkistyvät kohtuullisella ulkoilmakävelyllä tulevalta metroasemalta.

Ehdotankin uuden teatterin kattoon monimutkaista sateellakin avattavaa avoinnakin vettä pitävää luukkua ja sen viereen korkeaa, kauas näkyvää tornia, jonka huipulla lukee tulikirjaimin: "TULKAA KATSOMAAN, KUINKA JUMALA LASKEUTUU MAANALAISELLE NÄYTTÄMÖLLE." Deus ex machina -klassismia voi täydentää jumalolennon ympärillä lentelevällä modernilla Angry Birds -parvella.

Näin myös Espoo siirtyy lähes viimeisenä muttei suinkaan vähäpätöisimpänä omaan turvalliseen, viihtyisään ja esteettömään teatteriin.

Hallelujaa The International Theatre of Finland!