Hannu Suntio: numero 28
”Olen Matinkylän demarien puheenjohtaja, Espoon kunnallisjärjestön hallituksen (ent. kunnallistoimikunnan) jäsen ja piirikokousedustaja. Olen toiminut sosialidemokraattien edustajana luottamustehtävissä aktiivisesti Espoossa vuodesta 2006 lähtien, mm. kulttuurilautakunnassa,ja jo sitä ennenkin kummassakin Tarja Halosen presidentinvaalikampanjassa Espoon valtuuskunnan jäsenenä.
Opettajien ammattiyhdistystoiminnassa olen ollut mukana 1984 – 2016 paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tehtävissä, mm. Opettaja-lehden toimitusneuvostossa ja Espoon kaikkien jukolaisten lakkopäällikkönä.
Ammatiltani olen peruskoulun opettaja (virkanimikkeenä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori). Olen työskennellyt Espoossa yhtäjaksoisesti ja vakituisesti 1984 – 2016. Erityisen arvokkaakksi olen kokenut yhdessä oppimisen erilaisten nuorten kanssa.”
Lisätietoja:
matinkyla.sdp.fi
https://www.facebook.com/hannu.suntio
https://www.facebook.com/hsuntio
https://twitter.com/suntio
hannusuntsasuntio.blogspot.fi
Vanhat kotisivut / historiaani: www.hannusuntio.fi
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tarja Halonen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tarja Halonen. Näytä kaikki tekstit
perjantai 14. lokakuuta 2016
perjantai 14. toukokuuta 2010
Tasavallan presidenttimme asema
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei kannata presidentin ulkopolitiikan valtaoikeuksia kaventavaa lakia, jossa EU:ssa Suomea edustaa pääministeri, mikä hänen mukaansa vähentää aitoa, laaja-alaista kansalaisten ajatusten huomioon ottamista ja yhteiskunnan kestävyyttä.
Koko lakiesityksen valmistelua on Halosen mukaan leimannut perustuslain vastainen, ulkopolitiikan hoidon vaarantava kiire: "- - eri kohtiin ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti ulkopolitiikkamme johdonmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen, jota tasavallan presidentti on osaltaan tarkoitettu turvaamaan." Samalla vahvistuu hallituksen eikä eduskunnan päätösvalta. Presidentti toivoo, että eduskunta pohtii perusteellisesti parlamentarismin lisäksi oikeusvaltion ja hyvän hallinnon merkitystä nykyaikaiselle demokratialle.
Presidentin mielipiteen arvoa kohottaa, että hänen seuraajansa on todennäköisesti leikkaajaporvari Sauli Niinistö, joka valisti oppilaitani Kivenlahden pelikenttäjäillä luistelleessaan. Niinistön mukaan läksyjä ei kannata lukea - muutenkin, viitosilla kuutosilla pärjää. Hänkin on pärjännyt. No, luulen, että herra Niinistö on kertonut, että Suomessa on niin hyvä koulutusjärjestelmä, että kaikilla on toivoa.
Seuraava presidentti on vähän kuin seuraava Espoon kaupunginjohtaja: pitäisi saada sopiva ja pätevä kokoomuslainen. Maitopoikaihmissuhdesotkijoista, mopopopulisteista ja sen sellaisista ei virkaan ole, ja osaaja-Ollillakin taitaa olla muuta mielenkiintoisempaa tekemistä.
Koko lakiesityksen valmistelua on Halosen mukaan leimannut perustuslain vastainen, ulkopolitiikan hoidon vaarantava kiire: "- - eri kohtiin ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti ulkopolitiikkamme johdonmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen, jota tasavallan presidentti on osaltaan tarkoitettu turvaamaan." Samalla vahvistuu hallituksen eikä eduskunnan päätösvalta. Presidentti toivoo, että eduskunta pohtii perusteellisesti parlamentarismin lisäksi oikeusvaltion ja hyvän hallinnon merkitystä nykyaikaiselle demokratialle.
Presidentin mielipiteen arvoa kohottaa, että hänen seuraajansa on todennäköisesti leikkaajaporvari Sauli Niinistö, joka valisti oppilaitani Kivenlahden pelikenttäjäillä luistelleessaan. Niinistön mukaan läksyjä ei kannata lukea - muutenkin, viitosilla kuutosilla pärjää. Hänkin on pärjännyt. No, luulen, että herra Niinistö on kertonut, että Suomessa on niin hyvä koulutusjärjestelmä, että kaikilla on toivoa.
Seuraava presidentti on vähän kuin seuraava Espoon kaupunginjohtaja: pitäisi saada sopiva ja pätevä kokoomuslainen. Maitopoikaihmissuhdesotkijoista, mopopopulisteista ja sen sellaisista ei virkaan ole, ja osaaja-Ollillakin taitaa olla muuta mielenkiintoisempaa tekemistä.
lauantai 5. joulukuuta 2009
RAJOILLA RAJOITETTU ITSENÄISYYS
Työmies-, kalastaja-, metsästäjä- ja urheilijaisäni Tapani Suntio, myös sotilaspoika ja miinanraivaaja, kertoi aina sopivin välein vihollisia pelkäämättömästä sankarisukulaisestamme vänrikki Sulo Suntiosta, joka oli Suomen ensimmäisiä uhreja toisessa maailmansodassa. Hän oli Väinö Linnan aivoihimme luomista kuvista se, joka juoksee kärjessä pistooli kädessä.
Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että taistelu kannatti ja itsenäisyytemme arvo on aivan suunnattoman suuri. Antautuminen tai täydellinen tappio olisi vienyt meidät vuosikymmeniksi Neuvostoliiton johtajien hirmuikeeseen, jossa uhrit olisivat moninkertaistuneet. Tätä näkemystä tukevat luotettavat tieteelliset tutkimukset. Tietysti yhä edelleen rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden upea idealismi voi harhauttaa ihmisen utopiaan. Ainahan näissä asioissa on jonkin verran mukana uskoa, toivoa, ennustamista ja spekulaatiota.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen esittää oivan kysymyksen: "Lähetämmekö poikiamme liian pahoihin paikkoihin?" Tähän jatkoksi voi kuvitella helposti sanan kuolemaan. Olen monessa asiassa uskoni menettänyt ainakin väliaikaisen lopullisesti, mutta kuulun kosmopoliittien naiiviin porukkaan, joka tavoittelee ei enempää eikä vähempää kuin maailmanrauhaa. Välivaiheessa tarvitsemme rauhanturvaajia järkevästi toimien, sillä kukaan kai ei halua uhreja uhrien vuoksi.
Työmies-, kalastaja-, metsästäjä- ja urheilijaisäni Tapani Suntio, myös sotilaspoika ja miinanraivaaja, kertoi aina sopivin välein vihollisia pelkäämättömästä sankarisukulaisestamme vänrikki Sulo Suntiosta, joka oli Suomen ensimmäisiä uhreja toisessa maailmansodassa. Hän oli Väinö Linnan aivoihimme luomista kuvista se, joka juoksee kärjessä pistooli kädessä.
Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että taistelu kannatti ja itsenäisyytemme arvo on aivan suunnattoman suuri. Antautuminen tai täydellinen tappio olisi vienyt meidät vuosikymmeniksi Neuvostoliiton johtajien hirmuikeeseen, jossa uhrit olisivat moninkertaistuneet. Tätä näkemystä tukevat luotettavat tieteelliset tutkimukset. Tietysti yhä edelleen rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden upea idealismi voi harhauttaa ihmisen utopiaan. Ainahan näissä asioissa on jonkin verran mukana uskoa, toivoa, ennustamista ja spekulaatiota.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen esittää oivan kysymyksen: "Lähetämmekö poikiamme liian pahoihin paikkoihin?" Tähän jatkoksi voi kuvitella helposti sanan kuolemaan. Olen monessa asiassa uskoni menettänyt ainakin väliaikaisen lopullisesti, mutta kuulun kosmopoliittien naiiviin porukkaan, joka tavoittelee ei enempää eikä vähempää kuin maailmanrauhaa. Välivaiheessa tarvitsemme rauhanturvaajia järkevästi toimien, sillä kukaan kai ei halua uhreja uhrien vuoksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)