Hannu Suntio: Suntsa puhuu asiaa ja tarinoi

2011-01-23T07:33:00.000-08:00

Vaalipeliä: lapsi- ja perheministeri

Pääministeri Mari Kiviniemi esitti TV1:n Ykkösaamussa seuraavaan hallitukseen eilen lauantaina uutta perheministeriä, jolla hän uskoo ratkaisevansa nykyhallituksen tekemät virheet. Lienee lupa kysyä, miksei hallitus ole hoitanut asiaa jo aiemmin toimillaan, varsinkin jos kyse on ollut vain organisaatiosta eikä politiikan sisällöstä.

Yrittääkö Mari Kiviniemi kuitata hallituksensa epäonnistuneen perhepolitiikan ja ratkaista sen hokkus pokkus veret seisauttavalla byrokratiaiskulla ikään kuin perheministerin puute olisi vastuullinen eivätkä vallassa olleet ja olevat ministerit? Olen eri mieltä: Vika ei ole organisaatiossa, jota toki voi kehittää, vaan porvarihallituksen politiikassa.

Pääministerin temppupolitiikkaan on yhtynyt kokoomuslainen toisensa jälkeen, mm. varapuheenjohtaja Sampsa Kataja. Hallituksen joukkovoimalla kansan huomio pyritään siirtämään pois tehdyistä virheistä ja itse ongelmasta. Tämä on sukua Timo Soinin sanankäyttöideologialle, jossa arvostellaan rajusti muita ja esitellään hienoja ideoita muttei niiden sisältöjä. Porvaririntaman piiloviesti on: Olemme kaikista puutteistamme huolimatta joka tapauksessa hyviä, äänestäkää meitä, sillä nykyhallituksemme jatkaa vaalien jälkeenkin.

Selvimmin perheministeriehdotuksen onttoutta on arvostellut sdp:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson, mutta myös kok:n Sari Sarkomaa on epäillyt idean toteuttamiskelpoisuutta tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa: "- - posti voi jäädä helposti vain nimelliseksi", mm. koska perheasioita käsitellään nykyisin melkein kaikissa ministeriöissä.

Kertookohan pääministeri Mari Kiviniemi ja hänen hallituspiirinsä lähiaikoina jotain myös perhepolitiikan ongelmista ja ministeri-ideansa sisällöstä?

Tasavallan presidenttimme asema

2010-05-14T08:00:00.000-07:00

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei kannata presidentin ulkopolitiikan valtaoikeuksia kaventavaa lakia, jossa EU:ssa Suomea edustaa pääministeri, mikä hänen mukaansa vähentää aitoa, laaja-alaista kansalaisten ajatusten huomioon ottamista ja yhteiskunnan kestävyyttä.

Koko lakiesityksen valmistelua on Halosen mukaan leimannut perustuslain vastainen, ulkopolitiikan hoidon vaarantava kiire: "- - eri kohtiin ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti ulkopolitiikkamme johdonmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen, jota tasavallan presidentti on osaltaan tarkoitettu turvaamaan." Samalla vahvistuu hallituksen eikä eduskunnan päätösvalta. Presidentti toivoo, että eduskunta pohtii perusteellisesti parlamentarismin lisäksi oikeusvaltion ja hyvän hallinnon merkitystä nykyaikaiselle demokratialle.

Presidentin mielipiteen arvoa kohottaa, että hänen seuraajansa on todennäköisesti leikkaajaporvari Sauli Niinistö, joka valisti oppilaitani Kivenlahden pelikenttäjäillä luistelleessaan. Niinistön mukaan läksyjä ei kannata lukea - muutenkin, viitosilla kuutosilla pärjää. Hänkin on pärjännyt. No, luulen, että herra Niinistö on kertonut, että Suomessa on niin hyvä koulutusjärjestelmä, että kaikilla on toivoa.

Seuraava presidentti on vähän kuin seuraava Espoon kaupunginjohtaja: pitäisi saada sopiva ja pätevä kokoomuslainen. Maitopoikaihmissuhdesotkijoista, mopopopulisteista ja sen sellaisista ei virkaan ole, ja osaaja-Ollillakin taitaa olla muuta mielenkiintoisempaa tekemistä.

KIVENLAHDEN JA SOUKAN KIRJASTOPÄÄTÖS SELKOKIELELLÄ

2010-04-24T04:59:00.000-07:00

Kulttuurilautakunta kokoontui 14.4.2010 Soukan kirjastoon päättämään Espoonlahden kirjastojärjestelyistä. Paikalla olivat puheenjohtaja Lumme Jasminiitta, Balk Mirjami, Garam Lajos, Granström Timo, Mattila Veli-Pekka, Mygrijev Maarit, Schröder-Wikberg Gunn-Britt, Siberg Heli, Suntio Hannu, Tiainen Jani, Toltti-Loikkanen Arja, Volotinen Teresia ja Yusuf Said.
Miksi varapuheenjohtaja Heljä Misukka ja Bo Grönholm olivat poissa näin tärkeästä kokouksesta ei ole tiedossani.

Kirjastoasia esiteltiin hyvin asenteellisesti sekä kokouksessa että esityslistassa. Samalla kuitenkin selvisi, että Kivenlahden ja Soukan tilojen on annettu rapistua parinkymmenen vuoden ajan. Ainoa tieto "väliaikaisesta aluekirjastosta" asialistassa on tämä: "Espoonlahden keskuksen alueella on alustavien tiedustelujen mukaan tarjolla ainakin yksi vuokratila, johon aluekirjaston muutto olisi todennäköisesti mahdollista tämän vuoden aikana." Siis ei mitään tosiasioita päätöksen pohjaksi. Kun tivasimme lisää faktoja, saimme vihdoin tietää tämän tilan sijaitsemisen julkisen salaisuuden myös kokouksessa - emme muuta. Mieltäni seuraa myös kysymys, ketkä tuntevat vuokransaajan, kun kiire on näin kova.

Valtuusto hyväksyi 23.4.2007 Espoonlahden aluekirjaston, yhteispalvelupisteen ja kulttuurisalin hankesuunnitelman ottamatta kantaa Kivenlahden ja Soukan kirjastojen tulevaisuuteen. Nyt ne pitäisi äkkiä lakkauttaa ja siirtää väliaikaiseen kirjavarastoon, joka luultavasti vaatii myös remonttia. Miten käy sitten valtuuston päättämän monitoimitilan?

Näin ollen ainoa järkevä päätös oli ehdotukseni: "Kulttuurilautakunta hylkää Espoonlahden aluekirjaston väliaikaisten tilojen tarveselvityksen. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Balk, Garam, Granström, Mattila, Mygrijev ja Schröder-Wikberg ja Suntion ehdotuksen puolesta Lumme, Siberg, Volotinen, Yusuf, Tiainen, Toltti-Loikkanen ja Suntio. Tiainen, Lumme, Siberg, Volotinen, Toltti-Loikkanen ja Suntio tekivät seuraavan pöytäkirjamerkinnän: katsomme esityksen tarkoitushakuisesti valmistelluksi. Se ei sisällä olennaisia 3.3.2010 kokouksessa pyydettyjä tarkennuksia ja siinä mainitut kustannusarviot ovat vajanaisia ja täysin vailla perusteita. Pöytäkirjamerkinnän tekijät toivovat jatkossa tiiviimpää ja erityisesti avoimempaa yhteistyötä valmistelijan kanssa." Tulos oli siis 6 (kok ja rkp) - 7 (kesk, ps, sd, vihr). Ihan tulevat mieleen Antti Kalliomäen aatokset.

NYT IHMETTELEN KOVASTI, MINNE ON HÄVINNYT PÄÄTÖKSEN LOPPUOSA: Lautatakunta edellyttää, että valmistelijat jatkavat väliaikaisen aluekirjaston selvitystyötä niin, että Kivenlahden ja Soukan kirjastot jatkavat toimintaansa jossakin laajuudessa.

Nyt kun tämä Espoonlahden kirjastoasia on viety ripeästi kaupunginhallituksen kokoukseen 26.4.2010, odotan sen päätöksiä mielenkiinnolla. Julkistan sitten monia muitakin äänestystuloksia tässä blogissani, koska mediassa, esimerkiksi Länsiväylässä, ne eivät ylitä uutiskynnystä. Todelliset sivistyspuolueet paljastuvat esitystaloudesta.

Nyt kaikki espoolaiset toimintaan Kivenlahden ja Soukan kirjastojen puolesta. Aika käy vähiin.

KIVENLAHDEN JA SOUKAN KIRJASTOJEN KOHTALO

2010-04-11T09:19:00.000-07:00

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi monia isoja kulttuuriasioita huhtikuussa 2007, muiden muassa Espoonlahden aluekirjastohankkeen. Jostain syystä asia ei ole edistynyt. Samalla Kivenlahden ja varsinkin Soukan kirjastojen on annettu rapistua, vaikkei tuolloinen päätös edellytä niiden lakkauttamista. Tällä vastuuttomalla toiminnalla on erityisesti Soukan kirjaston henkilökunta ajettu umpikujaan ja pilattu heidän työolosuhteensa. Nyt tätä käytetään verukkeena lähikirjastojen tuhoamiseen.

Aikanaan Leppävaaran seutu sai upean Sellon kirjaston. Silloin sen kupeessa oleva Laajalahden lähikirjasto sai jatkaa. Nyt kokoomus on eri mieltä, vaikka Espoonlahden alueelta on lähes kaksikymmentä valtuutettua, heistäkin enin osa kokoomuslaisia. Kokoomus ja jotkin muut haluavat panna lapset ja vanhukset tarpomaan Espoonlahden mäkiä sivistyksen perässä yhteen suureen yhteistyötoverin vuokraamaan kirjavarastoon, josta ei tosin ole mitään tarkkaa tietoa. Sen sijaan Soukasta on kirjattu kaatuneen vesilasinkin jättämä jälki.

Jos Kivenlahti ja Soukka lopetetaan, on tämän linjauksen mukaisesti lakkautettava myös esimerkiksi Laajalahden kirjasto, josta sitten voisi siirtää osaavaa henkilökuntaa vaikkapa Espoonlahteen. Minä olen sivistynyt ihminen enkä kannata tällaista, mutta tasapuolisuutta vaadin. Ei voi olla niin, että Laajalahden väki saa paremman palvelun kuin Kivenlahden ja Soukan. Kirjastoverkostoa onkin kehitettävä oikeudenmukaisesti.

LÄMMIN KIITOS KAIKILLE ÄÄNESTÄJILLENI

2010-03-25T15:24:00.000-07:00

Minun on syytä nöyrtyä mutta jatkakaa te, ja jos kohtaatte minut vielä, uskokaa, olen edelleen kasvamisen ja kasvatuksen puolella.

Tiedän, mitä olen tehnyt opettajien ja samalla myös oppilaiden hyväksi, ja tämän työn kautta olen oppinut arvostamaan itseäni ja lähimmäisiäni. En voi sille mitään, etteivät monet muut äänestäjät Teidän lisäksenne ole kokeneet samoin.

Iloitaan yhdessä vastuuseen päässeistä hyvistä edunvalvojista.

On hiljaisempi aika, en tästä enää kehity ja populistiksi en rupea.

EDUNVALVONNAN AAKKOSET JA OPPIMÄÄRÄ

2010-03-20T11:12:00.000-07:00

Olen toiminut opettajien ammattiyhdistystehtävissä koko työurani ajan, siis hyvin pitkään. Kokemus on vahvuus, mutta jos tulee ylimieliseksi, kaikkitietäväksi, olisi osattava luopua, koska silloin häviää myös innostus ja tarmo – alkaa vain ylpeillä norsunluutornissaan eikä pysty kouluttamaan uusia toimijoita, näkemään heidän ja omia todellisia vahvuuksiaan ja työskentelemään niiden avulla yhteiseksi hyväksi.

Minun ykköstoiminta-alueeni, kotikenttäni on aina ollut kasvatuksen ja opetuksen voimavarojen, resurssien turvaaminen. Johtamani OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen toiminta onkin tiivistynyt kolmeen pääkohtaan: vaikutetaan, tiedotetaan, tehdään yhteistyötä – siis tulipalojen estämistä enemmän kuin niiden sammuttamista. Toki silloin nuorena olin myös kovin kiinnostunut palkkaluokista ja erilaisista lisistä ja muistankin monenlaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia palkkajärjestelmämme historiasta.

Olen kahden vuoden ajan osallistunut OAJ:n luottamusmiehille ja paikallisyhdistysten puheenjohtajille järjestämään kahdeksanpäiväiseen edunvalvonnan perusopintojen kurssiin, jossa perehdytään nimenomaan virka- ja työehtosopimuksiin (OVTES, KVTES), lainsäädäntöön ja neuvottelutaitoon. Näin olen halunnut kohdata uusia haasteita ja oppia entistä paremmin neuvomaan ja auttamaan opettajia heidän yksilöllisissä ongelmissaan ja korjaamaan valtakunnallisesti sopimus- ja lainsäädäntöpuutteita.

Hyvä luottamusmiesjärjestelmä on ammattijärjestön jäsenten paras turva. Onkin todella ilahduttavaa, että uudessa sopimuksessa parannetaan luottamusmiesten asemaa. Myös paikallisyhdistyksemme toukokuun koulutus- ja vaikuttamisseminaariin kutsumme työnantajien ja jäsenyhdistysten lisäksi luottamusmiehet.

Olen tiimityön kannattaja, ja mielestäni OAJ:ssä peruskoulun ja lukion opettajien pitää pystyä nykyistä parempaan yhteistyöhön – mutta samalla myös entistä parempaan yhteistyöhön muiden opettajaryhmien kanssa. Ainakin meillä Espoossa ja Kauniaisissa on hyviä kokemuksia tästä. Olenkin valmis viemään tätä tietotaitoa OAJ:n valtuustoon.

Valitsijayhdistykseni kokoonpano tukee mahdollisuuksiani. Sen asiamies on luokanopettaja, luottamusmies ja palkkasihteeri Markku Kälviä. Muiden jäsenien virkanimikkeet ovat historian ja yhteiskuntaopin lehtori, ruotsin ja englannin kielen lehtori, matematiikan ja fysiikan lehtori, kuvataiteen lehtori ja laaja-alainen erityisopettaja. Itse olen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori enkä kiistä sitä, että olen kirjarakas ja suomenkielirakas.

Olin taas viime syksynä puhumassa Länsi-Uudenmaan piirin väelle lempiaiheestani, miksi osaamisen edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen vuoksi kannattaa panostaa kasvatukseen ja opetukseen. Pohdin myös, mitä ”säästöistä”, oikeammin leikkauksista seuraa. Olin pyytänyt myös kommentit piirimme puheenjohtajalta Markku Tikkaselta sekä palkkasihteereiltämme Kiti Ikoselta ja Markku Kälviältä, joka jyrähti mielestäni osuvasti: ”Opettajan näkökannalta: Työuupumus tulee lisääntymään, turhautuminen yms. seikat tulevat vaikuttamaan siten, että monet opettajat vaihtavat alaa pysyvästi. Pitkällä aikavälillä tämä merkitsee ilman muuta opetuksen ja oppimisen tason heikentymistä. Suomi pärjää tässä kovassa maailmassa ainoastaan osaavien ihmisten ansiosta. Onko tulevaisuuden Suomi alikehittynyt takapajula? Työnantajan näkökannalta: Työnantaja on ilmoittanut, että palkkakilpailukyky on yksi elementti taisteltaessa koulutetusta työvoimasta. Se, mitä nyt tehdään, ei mitenkään edistä tätä näkökantaa, päinvastoin. Työolosuhteiden kuntoon saattaminen kenties helpottaisi työurien pidentymistä. Nykyinen meno johtaa päinvastaiseen tulokseen.”

Mitä edunvalvonta siis on? Tähän kysymykseen voisi vastata jopa tietokirjan verran. Minusta kyse on oman ryhmänsä etujen ajamisesta vilpittömin ja rehellisin keinoin. Meille opettajille sen pitäisi olla siinä mielessä kohtuullisen helppoa, että kukaan ei voi kiistää osaamisen merkitystä. Keskenämme haasteet ovat kovia: kuuntele, malta mielesi, ole myönteinen, jaksa olla tyyni, vaikka ajattelisit, että toinen on ihan metsässä, pidä huolta myös itsestäsi.

Keski-Espoon yhtenäinen peruskoulu tuhottu

2010-03-18T12:05:00.000-07:00

Espoossa rakennetaan yhtenäisiä peruskouluja lainsäädäntömme mukaisesti. Mutta hups - tänään suomenkielinen opetuslautakunta tuhosi yhden kolmesta ensimmäisestä äänin 7 - 5.

Tämä on tätä lyhytjänteistä politiikkaa: kvartaalisäästöjä etsitään - pitkällä aikavälillä kalliiksi tulevia leikkauksia tehdään. Miksei sitten siirretty alaluokkia johonkin lähiyläkouluun? Olisi näin noudatettu edes lain kirjainta.

Keski-Espoon koulun koukerot

2010-03-17T14:41:00.000-07:00

Keski-Espoon koulu (ent. Kirsti ja Suvela) on yksi Espoon kolmesta ensimmäisestä (lisäksi Maininki ja Kivenlahti, nyk. Maininki sekä Kalajärvi ja Pohjois-Espoo, nyk. Kalajärvi) samassa rakennuksessa ja hallinnossa jo ennen yhtenäisen peruskoulun lainsäädäntöä toimineesta ala- ja yläkoulusta.

Luonnollisesti yhtenäisiä peruskouluja on sitten rakennettu lisää. Kysymys kuuluukin, miksi virkamiesten ja luottamusmiesten (poliitikkojen) päätökset ovat olleet sellaisia, että nykylainsäädännön mukaista peruskoulua tosissaan aiotaan typistää lopettamalla siitä yläluokat suomenkielisen opetuslautakunnan päätöksellä. Eikö mitään viisaampaa mahdollisuutta ole? Jo pelkät oppilasmäärien ennusteet vaativat jotain muuta vaihtoehtoa.

Peruskoulut toimivat lähikouluperiaatteella. Oppilaat ja vanhemmat voivat toki hakeutua muuallekin vaikkapa painotuksen tai kielivalinnan vuoksi. Jos jotain koulua vieroksutaan - niinhän nyt väitetään - syy lienee väärässä politiikassa, vikaan menneissä päätöksissä, joita ei räjäyttämällä yläluokat lopullisesti korjata vaan vaativammilla keinoilla.

Turhista seinistä maksaminen on tuhlailua mutta niin on myös seiniensiirtelypolitiikka.

Kivenlahden ja Soukan kirjastojen puolesta

2010-03-13T04:43:00.000-08:00

Espoonlahden väliaikaisen aluekirjaston perustaminen ei voi olla peruste tuttujen ja turvallisten lähikirjastojen lakkauttamiselle, vaan niiden toimintaa voidaan jatkaa suunnitellusti esimerkiksi keskittämällä niihin vain tiettyjä toimintoja ja kehittämällä niistä ensisijaisesti lasten, nuorten ja vanhusten turvallisia sivistysolohuoneita.

Myöskään lopullisessa ratkaisussa joko tai -vaihtoehto ei voi olla ainoa mahdollisuus, vaan on tehtävä eri vaihtoehdot huomioiva kunnollinen ja perusteellinen tarveselvitys.

Espoonlahden asukkaiden hyvinvointi on ensisijaista. Ei se, että jollakin kenties olisi tarjolla jossakin tyhjentynyt tila johonkin hintaan, joka saattaa myös äkkiä nousta.

Mikael Jungner -ajojahti

2010-02-18T11:09:00.000-08:00

Jotkut ovat aina puolueettomia asiantuntijoita ja ajan haasteisiin vastaavia, oikeistolaista jäsenkorttiaan piilottelevia huippuosaajia: näin hoidellaan porvarillis-fundamentalistiset puhdistukset ja pannaan tutkiva journalismi saunan taakse kyykkyyn odottamaan länsimaisen "demokratian" niskalaukausta.

OLEN EHDOKKAANA OAJ:N VALTUUSTOVAALEISSA

2010-01-17T12:58:00.000-08:00

(ilmoitus hiihtolenkin jälkeen)

Voit äänestää OAJ:n jäsensivuilla 15. - 24.2. tai työpaikallasi 22. - 23.3.2010.
OSAAMISEN JA SIVISTYKSEN PUOLESTA SYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN.

Olen tehnyt työtä koko virkaurani ajan opettajien hyväksi ja tiedostanut, että koululaisten oppiminen ja opettajien hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa.

Tutustu ajatuksiini ja työhöni muun muassa lehtiin antamieni haastattelujen sekä erityylisten ja -lajisten kirjoitusteni kautta. Helpoimmin pääset aloittamaan näiden kotisivujeni ja niihin liittyvien linkkien avulla sekä esimerkiksi googlettamalla. Tietysti voit myös ottaa yhteyttä minuun parhaaksi katsomallasi tavalla.

KOKEMUS ON VAHVUUS.

2009-12-05T03:29:00.000-08:00

RAJOILLA RAJOITETTU ITSENÄISYYS

Työmies-, kalastaja-, metsästäjä- ja urheilijaisäni Tapani Suntio, myös sotilaspoika ja miinanraivaaja, kertoi aina sopivin välein vihollisia pelkäämättömästä sankarisukulaisestamme vänrikki Sulo Suntiosta, joka oli Suomen ensimmäisiä uhreja toisessa maailmansodassa. Hän oli Väinö Linnan aivoihimme luomista kuvista se, joka juoksee kärjessä pistooli kädessä.

Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että taistelu kannatti ja itsenäisyytemme arvo on aivan suunnattoman suuri. Antautuminen tai täydellinen tappio olisi vienyt meidät vuosikymmeniksi Neuvostoliiton johtajien hirmuikeeseen, jossa uhrit olisivat moninkertaistuneet. Tätä näkemystä tukevat luotettavat tieteelliset tutkimukset. Tietysti yhä edelleen rauhan, ystävyyden ja solidaarisuuden upea idealismi voi harhauttaa ihmisen utopiaan. Ainahan näissä asioissa on jonkin verran mukana uskoa, toivoa, ennustamista ja spekulaatiota.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen esittää oivan kysymyksen: "Lähetämmekö poikiamme liian pahoihin paikkoihin?" Tähän jatkoksi voi kuvitella helposti sanan kuolemaan. Olen monessa asiassa uskoni menettänyt ainakin väliaikaisen lopullisesti, mutta kuulun kosmopoliittien naiiviin porukkaan, joka tavoittelee ei enempää eikä vähempää kuin maailmanrauhaa. Välivaiheessa tarvitsemme rauhanturvaajia järkevästi toimien, sillä kukaan kai ei halua uhreja uhrien vuoksi.

Raskas salkku - metaforat ampuvat kohteeseen tai yli

2009-11-28T15:29:00.000-08:00

Lauantain Hesarin pääkirjoituksen otsikko on Rehn sai kantaakseen superraskaan salkun ja etusivun pääotsikko on Rehnin salkun paino voi kasvaa vielä entisestään. Politiikan slangin punttisalilla ollaan, tangossa vanhat ja kuluneet painot, vaikka taitavatkin viestiä kohtuullisesti isoa asiaa ja vaikka uuttakin olisi saanut keksiä.

Miellyttävää tässä on, että Hesari markkinoi kerrankin osaajaa eikä populistia. Jos kaikki kepulaiset olisivat irrottautuneet vallanhimoisesta, vanhakantaisesta menneisyydestään niin kuin Olli Rehn, muut puolueet jäisivät nuolemaan näppejään.

Soinneissa on eroja ja olen varma, ettei Olli-poika erehdy räätälöimään virkoja kavereilleen edes näin vallan huipulla vaan paiskii oravannahkoja Suomen, Euroopan ja koko maailman hyväksi.

2009-10-31T09:19:00.000-07:00

KANNATUSTULKINTAHUTKIMUKSIA

Toimittajan on saatava rahaa nielleestä gallupista uutinen aikaan keinolla millä hyvänsä.

Viikolla heräsin kelloradion totuuksiin: sosialidemokraatit kannatuksessaan kipurajoilla ja perussuomalaiset nousussa. Sitten haukuttiin demarijohtajat ja kehuttiin Brysselin kameleontti-Soinia. Muista ei paljon puhuttu.

Seuraavana päivänä oli tehty uusi tutkimus hutkia julkisuuteen: Nyt oli kriisissä keskusta ja persut. Mutta yllätys yllätys taas kehuttiin Soinia kuin käänteistä arvonlisäveroa. Kepulta tivattiin, onko se menneisyyden puolue.

Nämä uutiset saatiin aikaan yhdestä kahteen prosenttiyksikön muutoksilla aikaisempaan kannatukseen. Alaviitteessä kerrottiin, että virhemarginaali on suunnilleen sama.

Vaikka eräs kirjailija ja entinen toimittaja kertoikin minulle, että toimittajat ovat yleensä kestovihaisia, toivotan heidät päiväkoteihin ja kouluihin töihin: oppilaita ei tarvitse keksiä.

Kouluteemasta eräs EKPY järjestää infoa 25.11.2009 ja lähettelee kutsuja toimittajille: tiedossa todellisia uutisaiheita.

2009-10-11T13:47:00.000-07:00

KASVATUS JA OPETUS TAKAAVAT MENESTYKSEKKÄÄN TULEVAISUUDEN

Nyt vallitsevan syvän taloudellisen taantuman aikana on tärkeintä varmistaa, että osaaminen lisääntyy ja syrjäytyminen ehkäistyy. Näin kansantaloudellisesti opetukseen panostaminen on hyödyllistä ja parasta elvyttämistä mutta vaatii pitkäjänteistä, kärsivällistä ajattelua ja siis pidättäytymistä paniikkisäästöistä, leikkauksista, jotka vain lisäävät menoja sytyttämällä rahaa polttavia tulipaloja.

Vuodet 2009 - 2012 voivat olla hyvin tuhoisia opetukselle, sivistykselle ja sitä kautta koko Suomen hyvinvoinnille. Esimerkiksi Espoon korkein virkamiesjohto on tuottavuusohjelmissaan tuhon tiellä esittäessään esimerkiksi perusopetukseen kymmenen prosentin leikkausta.

Elvyttäminen on juuri nyt kaikkien mielissä. Suomi toki tarvitsee teitä, ratoja, rakennuksia - Espookin teatterin ja jalkapallohallin - mutta myös uusia kouluja ja kipeästi vanhojen korjaamista.

Haasteita riittää. Poliittisten päättäjien lisäksi kaikilla vaikuttajilla ja vallanpitäjillä on suuri vastuu yhteisestä menestyksestämme yli omien ahneiden tarpeiden.

12.10.2009 yöllä

2009-07-22T07:13:00.000-07:00

Eräs rikas talousmies panee - ajattelemaan

Hyvä talous on kaiken perusta, ja siksi tarvitsemme sen asiantuntijoita - mieluummin erinomaisia kuin huonoja tumpeloita. Monelta jää kuitenkin huomaamatta, että osaamisen perusta luodaan lapsia ja nuoria kasvattamalla, opettemalla ja sivistämällä. Näihin investoimalla saadaan tulevaisuudessa todellisia säästöjä, joiksi nimitellään erilaisia leikkauksia varsinkin näin talouden taantuman aikaan.

Lama syvenee, työttömyys lisääntyy. Televisiossa sattumalta rikkaaksi päässyt tai joutunut talousmies leikkii mönkijällä ja yrittää hakata halkoja sekä väittää, että koulussa opettajat - ilmeisesti kaikki - kiusasivat häntä.

Ei paljon iloa heru meille suomalaisille, jos talous onnistuu sattumalta ja opetus on pahanmakuista. Ovatko talous- ja kasvatustiede tieteitä ollenkaan? Pitäisikö ne nimetä uudelleen talousanarkiaksi ja kasvatustaiteeksi? Vastaisivat paremmin käytäntöä.

YHDEN AATTEEN JA TUOTTAVUUDEN ESPOO

2009-03-29T09:21:00.000-07:00

Täällä yksipuoluejärjestelmässä äänestäjien tahdosta tapahtuu, Neuvostoliitto toteutuu: kaupungin kärki on päättänyt "tuottavuusohjelmasta", suomeksi sanottuna leikkauslistasta. Miksi näin: siksi että virkamiehet ja populistit ovat oikeammassa kuin Suomen kansa, joka haluaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyvän mutta on alkanut leikkiä kapitalistien kanssa "Mullekin voi käydä tuuri" -leikkejä.

Ylen asiantuntijahullut

2009-01-25T11:22:00.000-08:00

Miten voi olla mahdollista, että verovaroilla rahoitettavan kanavan asiantuntijoina esiintyy esimerkiksi päivähoitoasioissa lähimmäisiään perusteettomasti syyllistäviä ja kiusaavia ihmisiä, jotka ovat selkeästi itse avun tarpeessa?

2009-01-20T12:36:00.000-08:00

Tahaton köysiansa - terveydeksi

Päätin loppiaisena muuttaa elämääni terveellisempään suuntaan aloittamalla kuntoilun ja lähdin luistelemaan merenjäälle. Olihan pakkasta ollut, mutta lunta ei ollut satanut.

Autoilin Rantaraitin tuttuun kohukohtaan ja näin heti monia luistelijoita lahdenselällä. Tutkittuani hetken rantaviivaa huomasin merinousun vallan huomattavaksi. Laitoin kuitenkin luistimet jalkaani ja sain voimakkaan vartaloni yli kymmenen sentin paksuiselle jäälle. Ei muuta kuin matkaan vastatuuleen.

Etenin tarkaillen muiden luistelijoiden reittejä ja jälkiä. Olo tuntui virkeältä ja hapekkaalta. Soittelin ystävälleni iloisena - olinhan aloittanut uuden elämän totuudessa, terveydessä, kauneudessa ja raikkaudessa.

Lopulta viiletin hyvässä myötätuulessa vauhdikkaasti kohti rantaa. Yhtäkkiä huomasin venelaiturin vieressä metrin päässä noin kymmenen sentin korkeudella köyden. Hyppäsin yli, mutta tietysti vastassa oli heti toinen köysi puolen metrin korkeudessa. Ehdin työntää kädet eteenpäin ja valmistautua vaikka mihin.

Lensin; ensin otin oikealla kädellä onnistuneesti vastaan, mutta vasen käsi jäi rintalastan alle. Otsan vasen puoli kumahti peilikirkkaaseen, kovaan jäähän. Pääni oli kuin vieras luupallo. Kokemus oli raju varsinkin, kun huomasin verta jäällä. Nousin hitaasti polvilleni, vain rintaa vähän pakotti, kun ärräpääni täyttivät kauniin talvipäivän.

Auttajia, ajatuksia: otsaluu on kovinta, sen takana on paljon tyhjää - sen kyllä tiesin ja naurahdin. Lopulta omin voimin kotiin, olivat luvanneet irrottaa köydet, ettei vahinkoja kävisi lisää.

Seuraavina päivinä tuntemukset olivat moninaiset: Ensin pakotti rintaa vain köhiessäni ja nauraessani, toisena päivänä lihakset kipeytyivät, kolmantena silmä tuli mustaksi. Uuden ristiriitaisen haasteen toi havaintoni jostakin ylimääräisestä keuhkoissani.

Muistelin lapsuuttani, jolloin kunnallinen perhelääkärimme käytiin soittamassa naapurista. Paraneminen alkoi jo, kun hän tuli ovesta; kuunteli kohta rinnasta ja selästä - antoi välillä erilaisia hengittämiskomentoja. Kaivoi sitten reseptivihon esille, sanoi "limaa keuhkoissa" ja kirjoitti ihmelääkettä.

Kun elämä käy lähellä kuolemaa, se voikin paradoksaalisesti antaa herätysiskun välittämään myös itsestään eikä vain sauhuamaan työssä ja yhteisissä asioissa lähimmäisten puolesta. Olenkin varannut aikoja laboratorioon, lääkärille, hammaslääkärille; käynyt jumpassa, kävelemässä, vähän loikkimassakin; hohtokeilaamassa, jonka jälkeen naiset veivät minua aika väkisin Rymyn saksalaisparketille - noin parin minuutin päästä se ei ollut hassumpaa.

Viime sunnuntaina kävin jopa tähyilemässä merelle luistimet mukanani. Päätin jättää väliin, koska en nähnyt muita jäällä enkä edes jälkiä rannassa. Toinen köysistä oli edelleen paikallaan, vaikka molempien piti hävitä vähän äkkiä.

Joskus ihminen voi ajatella helpottavansa elämäänsä jättämällä jotakin valmiiksi esimerkiksi talven yli kevääksi, mutta samalla hän voi ajattelemattomuuttaan aiheuttaa muille vaaraa ja onnettomuutta - ja yllättäen joskus samalla arvojen loksahtamisen kohdalleen.

Suomalaista miesalppihiihtoa MTV 3:ssa

2009-01-06T09:56:00.000-08:00

Kun juuri kukaan urheilija ei pääse pujotteluratoja läpi ja suurin tähti on loukkaantunut, niin pannaan hänet höpöttelemään maalialueelle. Kypäräpäätoimittajilla riittää kuitenkin tarmoa ja tuottajilla tahtoa, vaikka suomalaisia asiantuntijoita ja selostajia on lähetyksissä paljon enemmän kuin urheilijoita. Tätä positiivisuutta voi vain ihailla. Toisaalta tulevat mieleen menneisyyden nuorisojärjestöt, joihin ei kuulunut ainuttakaan nuorta.

Silti uskon suomalaiseen alppihiihtoon niin kuin muuhunkin urheiluun ja toivoisinkin, että solidaarisuutta riittäisi eri lajien välille ja varsinkaan uusmediassa kypäräpäätoimittajat eivät sortuisi pilkkamaan missään vaiheessa muiden kuin omien suosikkilajiensa edustajia, koska jossain vaiheessa rehvastelu ja pilkka osuu omaan nilkkaan. Niin nyt on käynyt.

Toki urheilua on hyvä oppia seuraamaan muutenkin kuin nationalismin näkökulmasta.

Julkiset rakennukset ja rakentaminen

2009-01-05T07:36:00.000-08:00

Vähän väliä näkee mm. mediassa julkisten rakennusten, esimerkiksi Espoon kaupungintalon tai Olympiastadionin, syvältä aivoista ja sydämestä tulevia räjäytyskehotuksia.

Kyllä vanhaakin voi entistää tai entistää ja säilyttää uusiokäytössä, vaikka olisi varaa rakentaa uuttakin. Säilytettiinhän vanha messuhalli ja Helsingin vanha jäähallikin - hyvin toimivat ja palvelevat isoa tarvetta.

On sekin häpeä, ettei Suomen toiseksi suurimman kaupungin teatteri tiedä, mihin tulevaisuudessa päänsä kallistaisi ja missä toimisi. Mikähän myllerrys muuten on alkamassa Tapiolan ja Otaniemen seudulla?

Aivan liian myöhään Espooseen tulevaa metroa ei kehdattu enää panna nykyisten lasten maksettavaksi, vai vitkutellaanko sittenkin.

Presidentti

2009-01-03T16:58:00.000-08:00

No onhan se nyt selvää, että kunnon ihminen pitää olla - joku jolla on visioita ja missioita enemmän kuin Tarjalla.

Onnellinen avioliitto

2009-01-03T12:48:00.000-08:00

Ennen tiedettiin mitä tulossa on. Nyt tiedetään että seurusteltu on vuosia ja kohtsiltään onnikin yllättää ihan jälkikasvuna. Onko tämä tyylitajua vai tajuttomuutta?

Hienoa murtomaanaiset!

2009-01-03T06:30:00.000-08:00

Jotkut kypäräpäätoimittajat ovat olleet viime aikoina hiljaisia tuolla uusiokanavoiden suunnalla. Heillä ei ole moitittavaa eikä kehuttavaa. Hyvä Aino-Kaisa, Virpi ja muut talviURHEILIJAT :-)

Siivous on turhaa

2009-01-02T05:00:00.000-08:00

Unohda huushollisi siivoushömppä. Lähde ulos. Pakkanen puree kuin rakkaus ja olet hetimiten uusi ihminen. Palaa kotiin, ja pölypunkit kuolevat lemmentuskiin kohdatessaan elämänsä ihmisen.